Mitä, jos ihmiset käyttäytyisivät hyvin?

Hyvää käytöstä opetetaan ja vaaditaan lapsilta päiväkodeissa ja kouluissa, ja ehkä kotonakin. Muihin kulttuureihin verrattuna me suomalaiset olemme varsin kuuliaista väkeä. Lakien ja sääntöjen viidakko on meillä korkea ja tiheä, ja lisää lakeja tai kiristettäviä rangaistuksia vaaditaan heti epäkohtien ilmaannuttua. Lait, säädökset, säännöt, sopimukset, normit, käytännöt ja tavat ohjaavat meitä, mutta ne eivät riitä. Rajan ylittäjiä ja rikkojia löytyy aina ja paljon.

Toisaalta meitä suomalaisia kutsutaan rauhallisiksi ja järkeviksi, mutta kääntöpuolena meillä on edelleen korkeat perheväkivallan luvut. Meitä kutsutaan myös säntillisiksi ja vastuullisiksi, mutta samalla joitakin lakeja ja sääntöjä tuntuu olevan lähes ”laillista” jättää noudattamatta. Hämmästyttävä perusajatus on se, että jos jotain lakia tai sääntöä ei valvota, tai sille ei ole määritetty korkeaa rangaistusta, sellaista lakia ei ”tarvitse” noudattaa. Jos ei jää kiinni, ei oikeasti edes toimi vastoin sääntöä. Toinen hämärä asia on se, että jos lakia tai sääntöä on rikottu pitkään, sen korjaaminen ei olekaan yhteisön mieleen. Kaksinaismoralismia, eikö? Moraalimme ei ole kovin korkea.

Some on lisännyt silminnähden epäasiallista käytöstä, ja negatiivinen arvostelu (dissaus) on lisääntynyt aikuisten keskuudessa rajusti. Huolestuttavinta on se, että huonolle some-käytökselle ei useinkaan ole perusteita, vaan arvostelu ja moittiminen tehdään huhun, luulon tai asenteen pohjalta perehtymättä yhtään tosiasioihin tai mitään sen suuremmin perustelematta. Negatiivinen arvostelu ja jopa raivo näyttäytyy pääasiana. Jotkut aiheet tai henkilöt tuntuvat olevan ns vapaata riistaa perustelemattomalle arvostelulle ja raivolle, eikä totuutta tarvitse edes yrittää seurata. On vain ajan kysymys, milloin dissaus siirtyy somesta kaupan käytäville tai kadulle fyysisten ihmisten välille ja siitä on enää hiiren askel nyrkin heilahtamiseen.

Mitä, jos me käyttäytyisimmekin kaikki hyvin, ihan joka tilanteessa? Mitä siitä seuraisi? Pelkästään lakien, säädösten, sääntöjen ja yhteisten sopimusten noudattaminen ilman valvontakoneistoa ja ragaistusjärjestelmää säästäisi yhteiskunnan varoja valtavasti. Hyvät tavat ja sopuisa yhteiselo jokaisessa tilanteessa edistäisi yhteiskunnan sujuvuutta ja vapauttaisi resursseja positiiviseen tuottamiseen. Omien etujen vartioinnista ja vaatimisesta siirtyminen meidän yhteisen hyvinvoinnin edistämiseen loisi hyvää mieltä ja aitoa hyvinvointia kaikille.

Hyvää käytöstä on myös itsestään, yhteisöstään ja ympäristöstään huolehtiminen. Aidosti terveelliset elämäntavat, hyvä ravinto, liikunta, maltillinen varallisuuden kasvattaminen ja kohtuullinen kuluttaminen vähentävät sekä fyysistä että henkistä stressiä ja tuovat ymmärrettävästi välittömästi valtavia säästöä mm. sosiaali-, terveys- ja huoltokuluihin. Kaikki kuluttaminen, niin materian, luonnon kuin yhteisönkin, olisi todellakin syytä olla kohtuullista tai jopa niukkaa. Itse tuottamastansa jätteestä pitää olla tietoinen ja huolehtia, että se tulee hyvin hoidetuksi. Omasta ja läheistensä  terveydestä ja hyvinvoinnista tulisi jokaisen kantaa vastuuta ja pyrkiä oikein toimin kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Rahan ja vallan ahneus vahingoittaa yhteiskuntaamme ja maapalloamme, mutta niin myös yleinen huono ja välinpitämätön käytös. Väitän, että hyvä käytös säästää valtavasti ja tuottaisi nopeasti yhteistä ja yleistä hyvinvointia. Vanhukset ja sairaat tulisi hyvin ja ihmisarvoisesti hoidetuksi ja lapset saisivat hyvät ja ristiriidattomat eväät elämäänsä.

Tämä ajatus on juurisyy ja avain edulliseen muutokseen.

Kirsi Ferin
Kansanedustajaehdokas, Keskusta

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Add a Comment

You must be logged in to post a comment

Hyvää lukiolta

Julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 10.4.2018 Palvelutuotantolautakunnan jäsenenä olen tiukasti seurannut Lukion

Lue Lisää »
Shopping Basket