Alueellinen eriarvoisuus kiihtymässä – miten meidän käy?

Julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 2.4.2019

Vaaligallupit näyttävät vahvasti suuntaan, jossa yksikkökoot suurenevat ja palvelut kasaantuvat kaupungeille tai suurille kaupungeille ja suurille laitoksille. Keskittämiskulttuuria on vaikea pysäyttää, sillä säästämistarpeita on aina helppo esittää ja vaatia. Myös Lohjalla on vahva keskittämiskulttuuri ja toimia perustellaan taloushaasteilla. Päätösten takana lienee enemmän poliittisia asenteita kuin luotettavia säästölaskelmia.

Säästö arkipalvelujen keskittämisessä on hyvin näennäistä ja lyhytaikaista. Investointikulut keskittämisestä ei välttämättä koskaan tule maksetuksi säästyneinä käyttökuluina. Keskittäminen ja kaupungistuminen tarkoittaa usein myös vanhojen investointien eli olemassa olevan käyttökelpoisen infran tai rakennusten hylkäämistä, mikä on puhdasta varallisuuden ja luonnonvarojen tuhlausta. Uusi turha rakentaminen tuottaa merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.

Keskittäminen on tulojen siirtoa pieniltä isoille. Kaupungistuminen tarkoittaa aina myös omaisuuden ja vero- tai toimeentulotuoton siirtymistä maaseudulta kaupunkiin tai pikkukaupungista pääkaupunkiseudulle. Kaupunkien pääomaomistajien varallisuus kasvaa, kun keskittämisen tuoma kysyntä lisääntyy.

Keskittämisen seuraus on vuokrien ja hintojen nousu. Sitä seuraa palkkojen nousu. Palkkojen nousu siirtyy myös julkisten palvelujen tuottamiseen ja vähitellen syö palvelujen keskittämistä säästön.

Arkipalvelujen lakkauttaminen kylistä, kaupunginosista tai pienistä kaupungeista on näiden alueiden asukkaiden piiloverotusta. Palvelujen ääreen siirtymisen kulut jäävät käyttäjän maksettavaksi ja omalla autolla liikkuminen kasvattaa hiilikuormaa ilmakehässä.

Tuotantoalan yritykset ovat jo huomanneet, että kasvukaupungeissa toimiminen tarkoittaa suurempia kiinteitä kuluja. Tuotantoyrityksiä hakeutuu jo pois kasvukeskuksista, mutta tämä ilmiö ei ylitä uutiskynnystä.

Kasvukeskuksien kustannusten nousu on jo pienituloisille liikaa. Joillekin omassa kodissaan tai kaupunginosassaan asuminen voi muuttua liian kalliiksi. Maaseudulla keskittäminen aiheuttaa omaisuuden arvon dramaattista laskua sekä toimeentulon vähenemistä.

Arkipalvelujen keskittämisen toinen seuraus on se, että palvelujen ääreen hakeutuminen vaikeutuu ja hidastuu, eli hoito ja korjaus hidastuu. Sairaanhoidossa se tarkoittaa aina hoitokulujen nousua eli kunnalle ja valtiolle suoraan korkeampia sote-kuluja.

Keskittämisen ilmiöt tapahtuvat niin Lohjan (pikkukaupunkien) sisällä kuin maakunta- tai valtiotasollakin. Keskittämisen hyötyjät ovat lopulta aina isojen kaupunkien pääomien omistajat. Meille uusimaalaisille metropolin katveessa eläminen tuo haasteita. Suuruuden ekonomia ja keskittämisen kulttuuri aiheuttavat pääkaupunkiseudun kasvua Uudenmaan reuna-alueiden kustannuksella.

Politiikalla ohjataan keskittämistä ja puolueilla on keskittämisen suhteen hyvin erilaiset strategiat. Keskusta puolue on aina toiminut alueellisen tasa-arvon edistämiseksi ja ymmärtänyt, että keskittäminen ei kaikessa tuo yhteiskunnalle tai yksilöille säästöjä eikä se kansalaisen kannalta ole aina oikein. Arjen palvelut; koulut ja päiväkodit sekä terveyskeskuksen, suunhuollon ja vanhushuollon peruspalvelut on parasta olla lähellä ja helposti saavutettavissa aina tarvittaessa.

Harvoin tarvittavat erikoispalvelut ovat asia erikseen. Niiden tiivistäminen on taloudellisesti ja laadullisesti järkevää.

Pienissä yhteisöissä elämä on inhimillisempää. Se kyllä kiinnostaa ihmisiä. Metropolin katveessa ei kannata esittää isoa, vaan korostaa ihmistä lähellä olevia palveluja ja yhteisöllistä elämää. Se voisi olla koko Lohjan vahvuus ja vetovoima.

Kirsi Ferin
Eduskuntavaaliehdokas
Keskusta

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Add a Comment

You must be logged in to post a comment

Shopping Basket