Ilmastotoimet hämmentävät – metsät hiilinieluna

Pidennetty versio Länsi-Uusimaan 16.3.2019 lehtijulkaisusta

Yle julkaisi vaalikoneensa ja tulokset hämmentävät toimittajia ja varmasti
myös äänestäjiä. Lähes kaikki isot puolueet haluavat, että Suomi on
ilmastoasioissa edelläkävijä, mutta keinot puolueiden välillä vaihtelevat rajusti. Suuri ero on metsien hakkuumäärissä. Monen puolueen hiiliongelman ratkaisu on vähentää tai lopettaa metsän hakkuu. Minä (hortonomi AMK) ja muut keskustalaiset ymmärtävät, että näin yksinkertaista se ei ole.

Kerrataan yhdessä perusasiat. Vihreät kasvit sitovat hiiltä kasvinosiin ja vähän myös maahan. Hiilen sitominen perustuu yksinomaan fotosynteesiin eli yhteyttämiseen. Kasvit valmistavat hiilestä sokereita, jota eläimet ja ihmiset syövät ja polttavat energiakseen. Kun sokeri palaa kehossamme tai hajoaa vanhana kasvina luonnollisesti maassa, hiili vapautuu takaisin ilmaan hiilidioksidina. Tämä on yksinkertaistettuna hiilen kierto.

Hiilen sitominen kasvikerrokseen vähäksi aikaa on suhteellisen helppoa, mutta ratkaisevaa on se, miten maasta kaivettu ja poltettu hiili palautetaan takaisin maahan pois ilmakehänkierrosta. Ilmaston lämpenemisen hidastamisen kannalta hiilidioksidin vähentäminen ilmakehästä on tärkeää.

Metsät eli puut sitovat hiiltä vain kasvaessaan. Kun kasvu loppuu ja puun elinikä on tullut tiensä päähän, puu alkaa vanheta ja lahota, ja lopulta suurin osa puuhun sitoutuneesta hiilestä vapautuu lahoamisprosessin kautta ilmakehään. Pieni osa jää maahan. Elinkaarensa lakipisteen saavuttanut metsä on sitonut sen määrän hiiltä, mikä sen kapasiteetti on, ja sen jälkeen metsä on lähes hiilineutraali. Se ei sido hiiltä enää lisää, mutta korvaa toki lahottamansa hiilen takaisin vähäisellä kasvullaan. Vanha metsä on hiilivarasto.

Jos metsien hakkuu lopetetaan nyt, ne sitovat Suomessa muutaman kymmenen vuotta hiiltä lisää, mutta sen jälkeen hiilen lisäsidonta vähenee ja lopulta päättyy. Tiheässä metsässä kasvu voi tukahtua valon, veden ja ravinteiden puutteeseen pitkiksi ajoiksi. Näin käy helposti nuorelle metsälle. Hoitamattomana metsä ei sido hiiltä tehokkaasti. Hoitamattomilla luonnollisilla metsillä on oma arvokas arvonsa monella tapaa, mutta hiilinieluja ne eivät vanhoina ole. Onneksi Suomessa on varjeltu ja suojeltu myös koskemattomia metsiä.

Parhaiten hiiltä sitoo jatkuvasti hyvin kasvava metsä. Mitä paremmin kasvava, sen enemmän hiiltä sitoutuu. Metsien kasvua voisi hoitotoimilla lisätä, mutta tehokasvatus voi rasittaa muuta metsän elämää ja arvoa.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa metsiämme ja muuta luontoamme. Vieraslajit tuholaisissa ja taudeissa leviävät pohjoiseen ja voivat aiheuttaa massiivisia ja yllättäviä tuhoja. Suomen luonto ja metsät ovat herkkä vieraslajeille ja taudeille.

Kun puun kasvu loppuu, puu pitää poistaa metsästä, jotta uusi puu pääsee kasvamaan heti tilalle. Korjuumenetelmiä voisi kehittää ja keventää, jotta harvennuksen jälkeen metsä toipuisi kasvuun nopeasti eikä metsän muu elämä kohtuuttomasti kärsisi. Tähän kehitykseen tarvitaan panostuksia ja myytävän puun arvon nousua.

Mitä pidemmäksi aikaa korjattu puu varastoidaan ja estettään sen lahoaminen tai polttaminen, sen pidemmäksi aikaa hiili sitoutuu pois ilmakehästä. Puun käyttöä kehittämällä hiilen varastoajoista saadaan pidempiä. Puurakentaminen on yksi toivottava kehityssuunta. Nykyteollisuus ja markkinat määrittelevät puun käytön ja tarpeen raaka-aineena. Teollisuus ja markkinat muuttuvat nopeiten kysyntää muuttamalla.  

Metsät ovat merkittävä osa talouttamme; valtavasti työpaikkoja, vero- ja vientituottoa yhteiskunnan elättämisen ja valtion velkojen maksuun. Ei metsätaloutta voi yhtäkkiä Suomesta lopettaa eikä edes horjuttaa. Jos metsän hakkuita Suomessa vähennettäisiin, metsäteollisuus siirtyisi muualle käyttämään esim. sademetsien puuta, mikä ilmakehän hiilensidonnankannalta on paljon huonompi asia.

Maailmalla Suomi tunnetaan erityisen hyvästä metsänhoidosta ja hyvästä asenteestamme metsiin. Me olemme aidosti metsiä rakastavaa kansaa. Me kepulaiset olemme metsäkansaa mitä suuremmassa määrin. Meille metsä ei ole vain elinkeinon lähde, vaan osa arkielämää monella tapaa. Me harrastamme ja rentoudumme metsässä. Keräämme marjoja ja sieniä, lenkkeilemme siellä, seuraamme ja hoidamme metsäneläimiä.

Me hoidamme ja varjelemme metsiämme myös tuleville sukupolville. Olemme tehneet niin aina ja tulemme tekemäänkin. Metsien hoito ja kasvatus on aina ylisukupolvista, sillä metsän elinkaari on keskimäärin ihmisiän pituinen.

Nykyinen metsänhoitokulttuurimme ja metsänhakkuumäärät ovat erittäin kestävällä pohjalla. Puuta metsissä kasvaa enemmän, kuin sieltä poistamme. Toimia voi tehostaa, jos hiilen sidontakyky asetetaan ykköstavoitteeksi, tai vähentää, jos luonnonsuojelu on tärkeämpää. Merkittävää Suomen hiilensidonnan lisäämisen kannalta on metsien pinta-alan lisääminen.

Kirsi Ferin
Kansanedustajaehdokas
Keskusta

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Add a Comment

You must be logged in to post a comment

Hyvää lukiolta

Julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 10.4.2018 Palvelutuotantolautakunnan jäsenenä olen tiukasti seurannut Lukion

Lue Lisää »
Shopping Basket